Blogin kirjoittaja Pauliina Lahtivuori liidaa Antellin tuotekehitystiimiä. Hän tarkastelee työkseen ruokaa, raaka-aineita ja ruokailuhetkiä monesta eri näkökulmasta.
Oletko koskaan pohtinut, miksi lähes automaattisesti valitset lautasellesi tiettyjä ruokia tai syöt tietyllä tavalla? Tai miksi sillä on vaikutusta, milloin ja missä seurassa syöt? Mietitään hetki asioita keittiöpsykologian kautta, jolla tarkoitan sitä, miten mieli ja ympäristö vaikuttavat syömiseemme.
Nykyisin keskustellaan paljon siitä, miten ruokavalion avulla voi parantaa omaa hyvinvointia. Tämä tarkoittaa monipuolista ja säännöllistä ruokailua, joka ravitsee kehoa ja antaa energiaa koko päivään. Itse ajattelen, että ruokailun tuoma hyvinvointi on enemmän kuin vain kehon energiaa.
Ruoka ja hyvinvointi liitetään toisiinsa tiiviisti silloin, kun puhutaan terveydestä ja elämäntapamuutoksista.
Elämäntapamuutos kuulostaa vaativalta projektilta, joka ei helpolla houkuttele. Jos kuitenkin haluat muuttaa elintapojasi, sen ei tarvitse tapahtua yhdellä kertaa. Paremman hyvinvoinnin saavuttaminen ei tarkoita ehdottomuutta, ankaraa itsekuria tai jatkuvaa kieltäytymistä herkuista, vaan se sisältää myös tilaa nautinnolle ja joustavuudelle.
Itse kannatan pieniä muutoksia esimerkiksi valitsemalla terveellisempiä välipaloja. Voisitko vaikkapa vaihtaa karkkipussin porkkanoihin joka toinen kerta? Vaikka muutos tuntuu pieneltä, sen vaikutus voi olla merkittävä sekä fyysiselle että henkiselle hyvinvoinnillemme.
Miten biologinen kello liittyy hyvinvointiisi?
Elintapojen muutokseen liittyy myös ateriarytmi, jossa on ripaus taikaa ja tiedettä: Ihmisen kehossa on sisäinen kello, joka säätelee eri toimintoja. Aineenvaihdunnan biologinen kello tikittää meissä 24/7. Se vaikuttaa muun muassa nukkumiseen, hereillä oloon ja jopa ruoansulatukseen.
Mielenkiintoista on, että synkronoitu ruoansulatusjärjestelmämme imee ravinteet tehokkaammin nauttimastamme ruoasta, eli ruoansulatuselimet ja nälän tunne toimivat yhdessä ja koordinoidusti. Koordinointi tapahtuu usein ateriarytmin avulla. Ruoansulatusjärjestelmä optimoi toimintaansa, kun se saa säännöllisesti ravintoa samoihin aikoihin päivästä, mikä voi parantaa ruoan ravintoaineiden imeytymistä ja käyttöä elimistössä.
Ateriarytmillä on väliä: se huolehtii, että syömme suurin piirtein samoihin aikoihin joka päivä. Emme kuitenkaan ole vain nälkäisiä tasan klo 12:00 joka päivä, vaan kehomme todella optimoi ruoansulatusjärjestelmämme toimintaa näillä aterioilla.
Aamiainen ja lounas, työpäivän tärkeimmät ateriat
Pahinta, mitä voit työpäivän ruokailujen suhteen tehdä, on jättää syöminen kokonaan väliin.
Päivän rytmi käynnistyy aamiaisesta. Tehokas aamu voi alkaa esimerkiksi omalla rauhallisella aamiaishetkellä työpaikan ravintolassa. Ravitsevan aamiaisen tuntomerkki on, että sen avulla selviytyy hyvin arkipäivän haasteista lounashetkeen asti. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ne, jotka syövät terveellisen aamiaisen, ovat usein keskittyneempiä ja suoriutuvat paremmin päivän tehtävistä. On tärkeää kiinnittää huomiota aamiaisen laatuun ja varmistaa, että se sisältää tasapainoisen annoksen proteiineja, hiilihydraatteja ja terveellisiä rasvoja.
Lounas tarjoaa mahdollisuuden hetken irtiottoon työasioista, lepuuttaa aivoja ja virkistää mieltä. Työkavereiden kanssa nautittu lounas ei ainoastaan täytä vatsaa, vaan on myös hyvä tilaisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen kollegoiden kanssa. Yhteisöllinen lounashetki voi olla tärkeä sekä henkisen hyvinvoinnin että työilmapiirin ja tiimityön kannalta. Muistathan siis nauttia lounasta rauhassa ja antaa samalla aivoille ja keholle ansaittua lepoa ja ravintoa.
Miksi rakastamme värikkäitä ruokia?
Psykologisista tutkimuksista tiedetään edelleen, että värit voivat vaikuttaa merkittävästi mielialaamme. Esimerkiksi punainen voi stimuloida aivojamme ja herättää meissä intohimoa ja energiaa, kun taas vihreä voi tuoda rauhallisuuden tunteen ja lievittää stressiä.
Värit voivat vaikuttaa kiinnostukseemme ruokaa kohtaan sekä ruokailukokemukseen. Mieti mielessäsi lautanen, jolla on toistensa kanssa saman sävyisiä vaaleita, neutraalin värisiä ruokia. Kuvittele viereen lautanen, jonka antimissa on värikkyyttä ja kirkasvärisempiä kontrasteja. Kumpaan tarttuisit?
Kun lautasemme on täynnä värikkäitä ruokia, se ei vain näytä houkuttelevalta, vaan se voi myös herätellä aivojamme. Monet värikkäät ruoat, kuten hedelmät, vihannekset ja marjat, ovat täynnä antioksidantteja, vitamiineja ja muita ravintoaineita, jotka ovat oikeasti hyödyllisiä terveydelle.
Kun ruoka näyttää houkuttelevalta, meillä on taipumus syödä runsaammin ja nauttia ruokailuhetkestä enemmän. Älkäämme aliarvioiko värien voimaa ruokailussamme! Annetaan värikkäiden ruokien tuoda iloa ja hyvinvointia jokaiseen ateriaan.
Hippunen mentaalista maustetta
Vielä vähän keittiöpsykologiaa, vai mitä mieltä olet näistä eri tutkimuksissa todetuista havainnoista?
Sama jogurtti voi tuntua jopa 15 % maukkaammalta ja ylellisemmältä, kun syömme sen hopealusikalla verrattuna muoviseen. Juusto voi tuntua suolaisemmalta, kun syömme sitä veitsellä verrattuna hammastikkuun tai haarukkaan. Sipsi ei maistu samalta, jos sen rapeutta ei kuule. Ruoka saattaa maistua paremmalta, kun se tarjoillaan painavammasta astiasta.
Ruoan makuun vaikuttavat kaikki aistimme. Jopa ympärillä soivalla musiikilla on merkitystä. Kokeilepa, miten aamusi muuttuvat, jos teet aamiaishetkiisi oman soittolistan!